maanantai 22. kesäkuuta 2015

Katkolle, kiitos!

Kyllä nyt ollaan siinä pisteessä ettei muu auta kuin vieroittautuminen. Kiire ja stressi on tehnyt sen, että olen aivan onnettoman koukussa kofeiiniin. En niinkään kahviin koska kerma on arkikäytössä kielletyllä listalla mutta kaikkea muuta kuluu sitten senkin edestä. Ja believe me, musta tee on aivan kevyimmästä päästä. Batterya, Red Bullia, ED:iä ja kofeiinitabletteja. Ei ihme että aivovälittäjäaineet ovat solmussa.

Kofeiini nostaa serotoniini- ja dopamiinitasoja ja vaikuttaa siten positiivisesti mielialaan, sen on todettu myös parantavan kognitiivisia kykyjä etenkin naisilla. No miksi tällaisesta tulee mieleenkään luopua? Sillä on valitettavasti (kuten kaikella muullakin, ei ole olemassa ilmaisia lounaita) huonot puolensa, kofeiini lisää stressihormonien (erityisesti kortisolin ja adrenaliinin) vapautumista (not good at all), aiheuttavat unettomuutta (ei tosin minulla) ja liikaa käytettynä ahdistusta ja uupumusta (no shit Sherlock?). Kofeiini lisää sympaattisen hermoston aktiivisuutta ja vähentävän elimistön kykyä selviytyä stressistä. Got the point?

Olin jonkin aikaa totaalilakossa vuoden vaihteessa, tai viime vuoden puolella, en oikein nyt muista (stressin syytä lienee sekin, hyvä että on olemassa käyntikortit, voi sieltä tarkistaa jos oma nimi sattuu unohtumaan), ja niin kliseeltä kuin sekin kuulostaa, sitä vähemmän väsytti mitä vähemmän kofeiinipitoista shittiä itseeni syydin. Eli olo oli paljon tasaisempi.



Tällä kulutuksella ei ole mikään ihme että on olemassa lähinnä 2 olotilaa: kooma ja hysteria. Ja heavy useriksi kun olen päätynyt on pakko saada tietty annos että pystyy edes jotain koomasta seuraavaan tasoon, kuten kaikki koukuttavat aineet, sietokyky kasvaa alati ja hysteriaan ei päästä enää ihmiselle turvallisiksi mitatuilla kerta-annoksilla.

Normaalikulutus vastannee noin 2-3 kohtuullisen kokoista, laadukasta kahvikupillista päivässä painottuen aamuun ja lounasaikaan. Ja siihen siis pyritään. Pyrin pitämään myös kokonaisia päiviä ilman kofeiinia, ja käyttämään nuo laadukkaat kupilliset oikeina hetkinä tuomaan boostia päivään.

Eli täten julistan kofeiinivapaan aikakauden alkaneeksi! Who is with me?
Bookmark and Share

torstai 11. kesäkuuta 2015

Supermood by Anne Kukkohovi

Minulla oli etuoikeus tässä hiljattain tavata Anne Kukkohovi, ja sain vaihtaa hänen kanssaan muutaman sanan ja ajatuksen hänen viime vuonna lanseeraamastaan Supermood-luonnonkosmetiikkasarjasta.

Olen nyt tutustunut ja käyttänyt Supermoodin ensimmäisenä lanseerattua Egoboost-linjaa, ja en ole aivan varma, löydänkö riittävästi voimasanoja ja ylistäviä adjektiivejä tämän postauksen kirjoittamiseen, jotta tuotteet saisivat itselleen riittävästi oikeutta.


Katja & Anne

Ensinnäkin, Anne on aivan upea persoona. Kuten varsin usealla luonnonkosmetiikkasarjalla, Supermoodillakin on tarinansa ja filosofiansa. Anne kertoi, että sarjan kehittely lähti ensinnäkin tietysti unelmasta, mutta myös tarpeesta, ja nimenomaan henkilökohtaisesti koetusta tarpeesta (lapsen allergia ja oma astma, jotka johtivat turhien kemikaalien välttelyyn).

Tuo tarve on nimenomaan sarjan punainen lanka, ja se selitti varsin paljon kun ajattelee tuotevalikoimaa. Tavallisesti kosmetiikkasarjojen tuotelinjoja luodaan eri ihotyypeille, mutta Supermood lähestyy asiaa eri näkökulmasta: pääsääntöisesti kaikki tuotteet sopivat kaikille ihotyypeille ja tuotteet valitaan  nimenomaan tyydyttämään jokin tarve. Tuhkimotippaa tuomaan välitöntä hehkua ja napakkuutta, kosteuttavaa seerumia antamaan lisäkosteutta joko sellaisenaan tai kosteusvoiteeseen sekoitettuna, liinavaatetuoksua tukemaan hyvää, palauttavaa unta.

Supermood ei ole vain kosmetiikkasarja vaan se on holistinen kosmetiikkasarja. Anne on ymmärtänyt, ettei kauneus ole pelkkää ihonhoitoa ja naamanrasvausta, vaan Supermoodissa on tarkkaan mietitty tuoksumaailma tukemaan kutakin "moodia", sisäistä kauneutta vaalivat tuotteet, vain välttämättömistä raaka-aineista koostuvat inci-listat, loppuun asti viilatut koostumukset ja mikä tärkeintä: kuhunkin tarpeeseen sopiva tuote, joita voi miksata keskenään lähes mielinmäärin. Sarja on brändätty huolellisesti ja tämä on huomattu myös maailmalla. Kauniit pakkaukset ja niiden upea, persoonallinen design on saanut runsaasti kiitosta.



Kauneus on tuntua, tuoksua, sisäistä hoivaa ja fiilistä (eli moodia). Sisäistä hehkua ja hyvinvointia tuetaan mm. Egoboost-linjan kauneussuklaalla (sisältää kollageenia) ja Inner Beauty Powderilla eli kauneusjauheella, joka sisältää pakurikääpää, kollageenia, mustaherukkaa ja c-vitamiinia.

Supermood on siis uusi kotimainen ekokosmetiikkasarja, joka sisältää vain laadukkaita ja tarkoin valittuja, ekosertifioidun kosmetiikan tasoisia raaka-aineita. Tuotteet valmistetaan ekosertifoidulla tehtaalla, Ecocert-standardien mukaan. Sarjalle ei kuitenkaan ole haettu Ecocert-sertifikaattia, sillä Egoboost-linjassa käytettyä pakuria ei voi sertifioida sillä se on villinä kasvavaa.

Sarja on ainutlaatuinen myös inci-listan nerokkaan oivalluksen vuoksi: jokaiseen tuotteeseen on symbolein merkitty raaka-aineet, jotta on helppoa erotella toisistaan kyseessä synteettinen aineosa, luomuviljelty raaka-aine vai luonnollista alkuperää oleva aineosa.


Egoboost


Linjan pääraaka-aine on pakurikääpä. Pakuri on poikkeuksellisen antioksidanttirikas lahottajasieni ja sitä on käytetty vuosisatojen ajan ihan eheyttämiseen ja pigmenttivirheiden korjaamiseen.

Jokainen, joka joskus on lukenut naistenlehdistä kosmetiikkamainoksia tai ollut ylipäätään tekemisissä kosmetiikan kanssa tietää, että hyviä ja kauniita lupauksia on 13 tusinassa. Luvataan kiinteyttä ja hehkua. En itse koe olevani kovin ryppyinen vielä tässä vaiheessa elämääni (kiitos myös rasvoittuvan ihon), enkä kärsi tummista silmänalusista, mutta turvotuksesta tiettyinä aamuina kyllä. Ja tietyt aamut johtuvat yleensä huonoista yöunista, migreenistä tai joskus siite- tai katupölystä. Tässä päivänä eräänä käsissäni oli kaikki 3, katupölykausi pahimmillaan, aivan liian vähän unta ja kamala migreeni. Vaikutti siltä, että joku oli yön aikana teipannut prinssinakin puolikkaat meikäläisen luomille, sen verran pahasti olivat turvoksissa. Hamusin kaapista Eyes Wide Open -silmänympärysseerumin ja One Minute Facelift -seerumin kasvoille, läväytin molemmat naamaparkaani päivävoiteen kanssa ja avot, hetken päästä jopa näin kunnolla.

One Minute Facelift -seerumi on Egoboost-linjan tähtituote. Harvoin olen ollut niin yllättynyt jonkun tuotteen välittömästi liftaavasta vaikutuksesta kun olen ollut tämän ja Eyes Wide Open -silmänympärysseerumin (joka btw on jatkuvassa aamukäytössäni). Voin käsi rehellisesti sydämellä todeta, että tuon silmänympärysseerumin ja Moisture Kick -kosteuttavan seerumin tulen hankkimaan myös uudestaan, niin paljon niistä pidän.

One Minute Facelift & Eyes Wide Open



Sain aluksi tuotelinjan tuotteista punoitusta kasvoilleni, se kuitenkin tasoittui nopeasti, mutta hetken ehdin jo miettiä mistä moinen johtuu (pakurikääpäähän ei suositella penisilliiniallergikoille, en tiennyt tätä ja olenkin käyttänyt pakuria sisäisesti jo vuosia ilman minkäänlaisia oireita, joskin penisilliiniallergiani onkin lähinnä varotoimi epäilyn vuoksi). Kysyin Annelta tästä, ja hän kertoi reaktion olevan normaali, tuotteet ovat sen verran tehokkaita, että pientä punoitusta voi alkuun esiintyä ja minullakin tämä siis hävisi ajan myötä kokonaan ja oli hetkellistä muutenkin. 


Beauty Sleep


Linjan pääraaka-aine on merifenkolin kantasolu. Linjan tuotteet ravitsevat, rauhoittavat ja valmistavat kehoa ja ihoa palautumaan yön aikana. (Bloggaajan huomio: linjaan on tulossa vielä tuotelisäyksiä myöhemmin.) 

Kolmas sarjan lempituotteeni löytyy Beauty Sleep -linjasta, ja se tuskin tulee minut tunteville yllätyksenä :) Nimittäin öljypuhdistus Ritual Oil Face Wash. Olen käyttänyt kaksoispuhdistusta (öljy + geeli tms. muu puhdistus kasvoveden lisäksi) jo vuosikaudet, se on Suomessa vielä vähän tuntemattomampaa, mutta onneksi jo ehkä hiukan lisääntymään päin. Puhdistusöljyhän on siinä mielessä (etenkin meikin poistoon) loistava, että se on hyvin hellävarainen eikä liuota iholta sen omaa, suojaavaa hydrolipikalvoa mutta puhdistaa silti rasvaisenkin ihon tehokkaasta liuottamalla rasvaa ihohuokosista asti. Ja onhan se loistava tuote putsata myös silmämeikki, myös vedenkestävä sellainen.

Tämä Supermoodin öljypuhdistus on jokseenkin ainutlaatuinen, en ole vielä koskaan törmännyt vastaavaan. Se nimittäin sisältää hoitavien öljyjen lisäksi myös peseviä ainesosia, joten oikein käyttettynä se myös vaahtoaa hiukan. Tämmöiselle rasvoittuvallekin iholle se riitti puhdistukseksi ihan yksinään, ei tullut tarvetta (kuten öljypuhdistusten jälkeen yleensä tulee) sipaista kasvot vielä kertaalleen jollain tavallisella putsarilla. Aivan ihana tuote, joka löysi tiensä kylpyhuoneeseeni samantien sitä kerran kokeiltuani.



Ainoat miinukset olisin antanut muutamien tuotteiden (puhdistusöljy ja Eyes Wide Open -silmänympärysseerumi) pumppumekanismista, mutta nämäkin ovat jo tiedossa ja muuttumassa toimivampiin vastaaviin.

Sarjan kolmas linja Youth Glow lanseerataan ensi syksynä. Minä ainakin odotan jo malttamattomana :)



Bookmark and Share

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Be careful what you wish for...

Julistin viime joulukuussa kuluvan vuoden teemaksi henkisen kehityksen ja kasvun. Se oli lupaus, joka hirvitti jo lupauksentekohetkellä. Olen vuosia keskittynyt hoitamaan kroppaani ja hellimään elimistöäni sellaiseen kuntoon, että se vielä joskus antaisi minulle anteeksi kaikki ne vuodet kun kohtelin sitä kaltoin. En kuitenkaan missään vaiheessa ollut suonut ajatustakaan henkiselle kasvulle, mielen kehittämiselle. Olen sitä mieltä, että ihminen (kuten moni muukin asia) on vain yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki, ja mitä tekee pyykkilautavatsalla ja tiukalla corella jos itsetunnossa on toivomisen varaa, kontrollifriikki asuu oikealla olkapäällä ja sinä itse olet pahin arvostelijasi?



Kirjoitan tätä tällä hetkellä lomalta, mökillä, jonne tulimme viettämään kesäloman ensimmäistä pätkää ja sanomattakin lienee selvää, että tarkoitus on silloin rentoutua. Jos olet ikinä ollut sellainen stressierkki kuin minä, et ehkä hämmästy kun sanon ettei rentoutuminen ollut suinkaan itsestäänselvyys. Päinvastoin, ensimmäiset ahdistumiset koin jo automatkalla perille. Tosin jouduin ottamaan migreeniin kohtauslääkkeen, ja sillä tuntuu olevan joskus sellainen vaikutus että tekisi mieli jäädä sänkyyn loppuvuodeksi peiton alle. Tänään on menossa lomapäivä numero 10 ja olo oli ensimmäistä kertaa normaali. Olen joutunut tekemään kaikki temput mitä mieleen ikinä on tullut ja kokeilemaan jokaisen kevätjuhlaliikkeen että olen vähääkään kyennyt olemaan aloillani, nauttimaan hiljaisuudesta ja siitä tunteesta kun ei tarvitse tehdä mitään. Tiedän, itsensä kanssa kasvotusten oleminen voi olla joskus epämiellyttävä ja kivuliaskin kokemus, mutta uskon sen kasvattavan.

Tarkoitus ei ollut nyt kuitenkaan nurista siitä, miten loma meni penkin alle, vaan kertoa siitä, että joskus universumi todella vastaa huutoon. Tänään avasin Facebookin ja kävin läpi muutamat päivitykset ja silmiini pisti personal trainer -kouluttajani aamukahvikuva kirjan kera. Hän on huikea tyyppi jolta saa parhaimmat lukuvinkit, ja sen verran kiinnostava oli tämäkin, että lukunäytteen lukemisen jälkeen tilasin kirjan iPadiini, koskan luotin intuitiooni.



Jo alkumetreillä selvisi, ettei kirja ole lainkaan sellainen kun voisi kuvitella, vaan huomattavasti syvällisempi. Jouduin nimittäin hyvin pian vastatusten ajatuksen kanssa, että minä olen hukannut itseni. Aki Hintsan filosofia on, että ilman hyvinvointia ei voi olla menestystä sillä hyvinvointi on menestyksen perusta ja edellytys (allekirjoitan). Ja jotta voi olla hyvinvointia, täytyy olla core. Tässä tapauksessa corella ei kuitenkaan tarkoiteta syviä lihaksia vaan eräänlaista henkistä profiilia, tavoitteiden, motiivien ja itsensä perinpohjaista tuntemista. Ytimen hahmottaminen helpottaa päätösten tekemistä,  mutta se on myös motivaation alkulähde.


  • Tiedätkö, kuka olet?
  • Tiedätkö, mitä haluat?
  • Hallitsetko oman elämäsi?


Monelle on käynyt myös niin, että omat arvot ja tavoitteet eivät ole keskenään linjassa, vaan repivät eri suuntiin. Ihminen ei tiedä kuka hän on tai mitä hän haluaa.

Tämän kirjan hankkiminen oli herättävä hetki. Ymmärsin, että en yksinkertaisesti voi voida hyvin ja olla se paras versio itsestäni jos en panosta myös henkiseen kasvuun ja opettele tuntemaan itseäni.

Tiedättekö, niin universumi vastaa kuin sinne huudetaan :) Kun viime vuoden joulukuussa saatoin ilmoille vienon toiveen ja jonkinlaisen päätöksenpoikasen, että alan panostaa myös mentaalipuoleen, olen ottanut babystepsejä asian etenemiseksi koko kevään. Helmikuussa osallistuin NLP:n perusteet -kurssille, huhtikuussa vietin Rennompaa Kuukautta, kesäkuun alusta alkaen olen nauttinut Melko Lempeästä Joogahaasteesta ja nyt, noh nyt löysin Voittamisen Anatomian (kiitos vain Lasse-koutsi :) ). Matkani on vasta alussa, sen ymmärrän. Mutta jotta oppisin tuntemaan itseni, hahmottamaan kuka oikeasti olen ja mitä haluan, tilasin matkaseuraksi tälle reissulle Arto Pietikäisen Joustava Mieli ja Kohti Arvoistasi -kirjat.



Nyt lähden nauttimaan vielä illan viimeisistä hitaista, eli joogamatolle hetkeksi yin-joogaharjoituksen pariin, kuten olen joka ikinen päivä tällä lomallani tehnyt. Suorittajaminä haraa kyllä vastaan, niin lempeä tuo joogahaasteen harjoitus on, mutta sen verran olen tässä matkani alkutaipaleella oppinut, että olen ymmärtänyt olevani juuri sen tarpeessa <3

ps. kursivoidut kohdat Oskari Saaren kirjasta: Aki Hintsa - Voittamisen Anatomia
Bookmark and Share